Julkinen talouskeskustelumme on lyhytnäköistä. Voisimme säästää miljoonia ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamalla, mutta tämä tärkeä näkökulman monesti unohdetaan. Huomion ollessa talouden tasapainottamisessa, pitäisi keskittyä myös itse ongelmien juurisyihin ja miten ne olisi mahdollista estää täysin.
Ennaltaehkäisevissä palveluissa on pohjimmiltaan kyse hyvinvointipalveluiden oikea-aikaisesta kohdentamisesta. Tavoitteena on tarjota ihmisille tukea ja ohjausta ajoissa, jotta psyykkiset ja fyysiset terveysongelmat eivät pääse kasaantumaan liian suuriksi. Se ei ole inhimillisesti tai taloudellisesti kestävää.
Taloutta tasapainotetaan yleensä perinteisillä tavoilla, joko korottamalla veroja, nostamalla asiakasmaksuja tai leikkaamalla palveluista. Näiden keinojen avulla säästövaikutukset ovat välittömät ja siksi ne nähdään usein ensisijaisina keinoina tasapainottaa pakkasen puolelle mennyttä julkista taloutta.
On olemassa yksinkertainen syy sille, miksi ennaltaehkäisy monesti unohdetaan julkisesta talouskeskustelusta. Sen vaikutukset eivät näy välittömästi, vaan vasta pidemmällä aikavälillä. Tämä haastaa ennaltaehkäisyyn resursoimisessa, kun tarvitaan ripeästi talouden tasapainottamiseen liittyviä tehokkaita korjaustoimenpiteitä. Nyt olisikin hyvä hetki käydä keskustelua siitä, valitsemmeko säästöt lyhyellä vai pitkällä aikavälillä.
Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tämä esimerkki todistaa sen, kuinka merkittävä osa veroeuroista kuluu siihen, että hyvinvointiyhteiskunta on epäonnistunut auttamaan ihmistä tämän aikaisemmassa elämänvaiheessa. Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat huomattavan osan kaikista julkisten palveluiden menoista. Muun muassa valtion vuoden 2025 talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden rahoittamisen yhteenlasketut menot ovat huimat 41,4 miljardia euroa. Se on noin puolet koko valtion ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen ennustetaan vielä kasvavan lähivuosina.
Ennaltaehkäisevien palveluiden avulla meidän olisi mahdollista rajata kustannusten nousua pitkällä aikavälillä. Tampereen kaupungilla on tärkeä lakisääteinen perustehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tätä tehtävää toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Kaupungin tehtävissä painottuu hyvinvointialueuudistuksen jälkeen entistä enemmän ennaltaehkäisyn rooli. Huolehtimalla turvallisesta ja laadukkaasta koulusta, riittävistä liikuntamahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluiden resursseista, voidaan saada aikaan merkittäviä ennaltaehkäiseviä ja ihmisten hyvinvointia lisääviä hyötyjä. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat yli 65-vuotiaiden maksuttomat uimahallivuorot, erilaisiin ulkoliikuntapaikkoihin investoiminen sekä kouluvalmentajien tarjoama tuki ja läsnäolo.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi omaksua vahvemmin ajatus, että ennaltaehkäisy ei ole pelkästään ihmisten varhaista tukemista, vaan myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. Korjaavien palveluiden järjestäminen on huomattavasti kalliimpaa kuin palveluiden oikea-aikaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen. Valitaan kauaskantoisuus lyhytnäköisyyden sijaan.
Arttu Vuori
Varakaupunginvaltuutettu (kok.)
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Julkaistu Uusi Suomi -blogissa 14.3.2025.
by Ajaton Idea Oy