Kehitetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa

Politiikka koetaan usein etäiseksi ihmisten arjesta. Esimerkiksi vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli vain 55,1 %, joka on matalin prosenttiosuus melkein 70 vuoteen. Esimerkiksi alue- ja kuntavaaleissa päätetään ihmisten arjen kannalta juuri niistä tärkeimmistä asioista ja silti noin puolet äänioikeutetuista jättävät äänestämättä. Miksi asia on näin?

Sitran vuonna 2022 julkaiseman “Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa” -tutkimuksen mukaan noin 60 % suomalaisista ei ole koskaan kysytty osallistumaan minkäänlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Tässä on puolueilla, järjestöillä ja muilla toimijoilla peiliin katsomisen paikka. Samassa tutkimuksessa noin 700 000 ihmistä kertoo olevansa kiinnostuneita vaikuttamaan politiikkaan, jos se olisi helpompaa tai he kokisivat politiikassa päätettävät asiat heille läheisemmäksi.

Jokainen ihminen haluaa pohjimmiltaan saada oman äänensä kuuluviin. Osallistuminen onkin ensisijaisesti tunnetta kuulua joukkoon ja vaikuttaa itselleen merkityksellisessä yhteisössä itselleen tärkeisiin asioihin.

Ajattelen, että kuntien ja hyvinvointialueiden pitäisi nykyistä enemmän tukea ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asuinalueidensa asioihin. Moni varmasti kokisi asuinpaikkansa paljon houkuttelevammaksi, kun saisi itse olla mukana vaikuttamassa siihen, miten asioita edistetään. Paras keino tähän on äänestäminen, mutta osallistumismahdollisuuksia pitäisi löytyä myös vaalien välillä.

Esimerkiksi Tampereella on vuosina 2020 ja 2022 kokeiltu osallistuvaa budjetointia, jolla tamperelaiset saivat vaikuttaa ja päättää tietyn rahasumman käyttämisestä kaupungin kehittämiseen. Osallistuva budjetointi on konkreettinen tapa ottaa ihmiset nykyistä enemmän mukaan yhteisistä veroeuroista päättämiseen.

Ihmiset toivovat osallistumiselta vaivattomuutta. Erilaiset kyselyt, digitaaliset palvelut ja äänestykset edesauttavat osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen. Asuinalueita kehitetään yhdessä ja siksi kaikki on tärkeää pitää mukana. Tässä on hyödynnettävä monipuolisesti erilaisia kanavia.

Osallisuuden tunne lähtee liikkeelle pienestä. Jos jo koulussa opettaja kysyy oppilailta, mitä he haluaisivat tällä tunnilla tehdä tai miten he haluaisivat opiskella, lisää se osallistumisen kokemusta ja sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa olennaista on kuunnella asukkaita heidän käyttämiensä palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Yksi keino osallisuuden vahvistamiseen on huolehtia siitä, että nuorisovaltuustoa, vammaisneuvostoa ja vanhusneuvostoa eli lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä kuullaan sekä näille taataan riittävät toimintaedellytykset. Lisäksi on mahdollista perustaa muita vaikuttamistoimielimiä erilaisten väestöryhmien äänen esille tuomiseksi päätöksenteossa. Esimerkiksi Tampereella on maahanmuuttajaneuvosto sekä Suomen ensimmäinen Lasten Parlamentti, jotka tuovat omien viiteryhmiensä näkökulmia päättäjille tiedoksi.

Uskon alueiden veto- ja pitovoiman lisääntyvän, kun osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat. Jokaisen pitäisi olla mahdollisuus osallistua ja saada äänensä kuuluviin, koska osattomuuden tunne kasvattaa syrjäytymisriskiä ja lisää yksinäisyyttä. Tämä edellyttää konkreettisia politiikkatoimia, joiden avulla yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia saataisiin kehitettyä.

Arttu Vuori
Varakaupunginvaltuutettu (kok.)
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen
Pormestarin varajäsen kaupunginhallituksessa
Tampereen seudun Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Tampere

Julkaistu Uusi Suomi -blogissa 24.3.2025.