Onko peruskoulun arviointikriteerien rima asetettu liian matalalle?

Kouluista valmistuu luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria. Herää kysymys, onko peruskoulun arviointikriteerien rima asetettu liian matalalle?

Suomen oppimistulokset ovat romahtaneet kansainvälisissä vertailuissa. Kouluista valmistuu luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria, joista etenkin poikien oppimistulokset ovat huolestuttavia. Yksi peruskoulun ydintehtävistä on varmistaa riittävät perustaidot arjesta selviämiseen, sillä niiden puute lisää osaamiseroja, syventää eriarvoisuutta, vaikeuttaa jatko-opiskelumahdollisuuksia ja hankaloittaa työnhakua. Näiden taitojen puute on koko yhteiskuntaa vaivaava ongelma. On aiheellista kysyä, onko rima tällä hetkellä liian matalalla?

Vuoden 2022 PISA-tutkimuksessa suomalaisten nuorten luku- ja kirjoitustaidot heikentyivät jopa 30 pistettä vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna. Tutkimustulos on edelleen OECD-maiden keskiarvoa parempi, mutta trendi on kuitenkin nopeasti aleneva. Opetushallituksen mukaan jopa 14 % nuorista on puutteellinen lukutaidon taso. On selvää, että vähentynyt lukeminen ja lisääntynyt ruutuaika heijastuvat suoraan myös kirjoitustaidon heikentymiseen. Esimerkiksi etelänaapurimme Viro on ohittanut meidät melkeinpä kaikilla oppimisen osa-alueilla. Nyt on tehtävä selkeä suunnanmuutos.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella omia unelmiaan. Laadukas koulutus on menestyvän ja sivistyneen yhteiskunnan mitta. Jos haluamme tukea paremmin lasten ja nuorten oppimista, on meidän pidettävä koulujen ryhmäkoot maltillisina, annettava opettajille työrauha ja palattava perusasioiden äärelle opetustyössä.

Suomessa on ammattitaitoiset opettajat, jotka mahdollistavat turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön. Olemme kuitenkin ajautuneet siihen pisteeseen, jossa perustaidot ovat heikentyneet vuosikymmenen ajan. Tämä johtuu monesta eri syystä. Esimerkiksi älylaitteet, sosiaalinen media ja lisääntyneet keskittymisongelmat muodostavat oppimiselle uusia haasteita. Kännyköiden kielto oppitunneilla on oikea suunta, jotta kouluarki voidaan rauhoittaa aidosti oppimiselle.

Koulutusjärjestelmässämme on puutteita, jotka pitää paikata. PISA-tutkimuksen (2022) ja kouluterveyskyselyn (2023) mukaan hyvin koulussa pärjäävät menestyvät entistä paremmin ja heikommin suoriutuvat entistä huonommin. Oppilaiden lähtökohdat oppimiselle ovat alkaneet eriytyä. Tukea tarvitsevat oppilaat pitäisi pitää vahvemmin mukana ja paremmin pärjääville mahdollistaa opinnoissa eteneminen. Jokainen oppii omaa tahtiaan ja omalla tavallaan. Siksi oppilaiden riittävään yksilökohtaiseen oppimisen tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jotta voimme turvata lapsille ja nuorille riittävän osaamistason sekä perustaidot arjessa pärjäämiseen, on meidän vaadittava rohkeasti enemmän. Arviointikriteereitä ja opetussuunnitelmia on kehitettävä siten, että peruskoulua ei voi suorittaa ilman riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja. Esimerkiksi luokan uudelleen käymisen pitää olla mahdollista, jos perusasiat eivät ole hallussa.

Meidän on turvattava lasten ja nuorten mahdollisuudet pärjätä elämässä. Tämä on mahdollista saavuttaa vain, jos koulutusjärjestelmämme päivitetään vastaamaan nykypäivän haasteisiin.

Arttu Vuori
Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kok.)
Varakaupunginvaltuutettu
Pormestarin varajäsen kaupunginhallituksessa
Kunta- ja aluevaaliehdokas